11.7.2013
Teellä jonka nimi on näin kaunis, on varmasti tarina. Tällä teellä niitä on useita, ja ensimmäinen minun kuulemani tässä:
Metsässä, teekukkulan rinteellä oli vanha temppeli joka oli omistettu Guan Yinille, armon jumalattarelle. Seutu oli köyhää, eivätkä ihmiset huolehtineet temppelistä vaan olivat päästäneet sen rapistumaan.
Eräs pienen teeviljelmän omistaja käveli teepuidensa luokse aina tuon temppelin ohi, ja sen huono kunto ja kauniit vanhat patsaat saivat hänen mielensä surulliseksi.
Miehellä ei ollut rahaa temppelin kunnostamiseen, mutta joka aamu hän lakaisi sen puhtaaksi ja toi alttarille suitsukkeen aina tärkeinä päivinä.
Vuosikaudet mies kasvatti vaatimatonta teetään ja kävi aina aamuisin temppelissä. Armon jumalatar Guan Yin näki miehen uskollisuuden ja se liikutti häntä, ja eräänä aamuna miehen sytytettyä temppelissä suitsukkeen uuden kuun kunniaksi hän ilmestyi miehen eteen.
GuanYin kehotti miestä kiipeämään temppelin takana kasvavaa metsäistä rinnettä ja etsimään vanhojen puiden juurelta luolan.
“Sieltä löydät minun lahjani, joka tuo ilon ja vaurauden tälle seudulle ja pitkän iän kaikille jotka siitä pääsevät osallisiksi.”
Kiittäen mies kiirehti jumalattaren neuvomalle paikalle, ja löysi luolan. Siellä oli yksi tuore, vihreälehtinen oksa, jonka viljelijä kääri hellästi vaatteeseensa. Hän vei oksan pienelle viljelmälleen ja istutti sen huolellisesti. Mies hoiti uutta teekasviaan hyvin, ja kun kevät ja sadonkorjuu-aika koitti, hän taittoi siitä monta pientä oksaa ja jakoi ne naapureilleen.
Vasta seuraavana vuonna mies pääsi korjaamaan ensimmäisen satonsa, ja hänen hauduttamansa tee oli niin hyvää, että hän vei sitä myös temppelin alttarille.
Muutamien vuosien kuluttua seutu tuli kuuluisaksi ihmeellisestä, orkidean tuoksuisesta, hienostuneesta ja monivivahteisesta teestään, ja viljelijät pystyivät yhdessä kunnostamaan GuanYinin temppelin.
Eräs pienen teeviljelmän omistaja käveli teepuidensa luokse aina tuon temppelin ohi, ja sen huono kunto ja kauniit vanhat patsaat saivat hänen mielensä surulliseksi.
Miehellä ei ollut rahaa temppelin kunnostamiseen, mutta joka aamu hän lakaisi sen puhtaaksi ja toi alttarille suitsukkeen aina tärkeinä päivinä.
Vuosikaudet mies kasvatti vaatimatonta teetään ja kävi aina aamuisin temppelissä. Armon jumalatar Guan Yin näki miehen uskollisuuden ja se liikutti häntä, ja eräänä aamuna miehen sytytettyä temppelissä suitsukkeen uuden kuun kunniaksi hän ilmestyi miehen eteen.
GuanYin kehotti miestä kiipeämään temppelin takana kasvavaa metsäistä rinnettä ja etsimään vanhojen puiden juurelta luolan.
“Sieltä löydät minun lahjani, joka tuo ilon ja vaurauden tälle seudulle ja pitkän iän kaikille jotka siitä pääsevät osallisiksi.”
Kiittäen mies kiirehti jumalattaren neuvomalle paikalle, ja löysi luolan. Siellä oli yksi tuore, vihreälehtinen oksa, jonka viljelijä kääri hellästi vaatteeseensa. Hän vei oksan pienelle viljelmälleen ja istutti sen huolellisesti. Mies hoiti uutta teekasviaan hyvin, ja kun kevät ja sadonkorjuu-aika koitti, hän taittoi siitä monta pientä oksaa ja jakoi ne naapureilleen.
Vasta seuraavana vuonna mies pääsi korjaamaan ensimmäisen satonsa, ja hänen hauduttamansa tee oli niin hyvää, että hän vei sitä myös temppelin alttarille.
Muutamien vuosien kuluttua seutu tuli kuuluisaksi ihmeellisestä, orkidean tuoksuisesta, hienostuneesta ja monivivahteisesta teestään, ja viljelijät pystyivät yhdessä kunnostamaan GuanYinin temppelin.
 |
| GuanYinin temppeli |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti